Day 2: Chicago-Joliet-Pontiac-Bloomington

Lauantaiaamuna heräsin joskus ennen seitsemää. Kyllä siinä nukuttua tuli. Sain tietooni, että osa oli hotellin uima-altaalla ja salilla ja yksi oli lähtenyt downtowniin. Päätin lähteä kaupungille myöskin, koska pidin kaupungin tunnelmasta. Käytiin aamupalalla (sandwich with cheese, tomatoes, bacon & chicken, cappuccino & orange juice) ja piti taas hyödyntää kahvilan ilmaista wifiä. Jäin vielä itsekseni kaupungille pyörimään. Kello oli siinä vaiheessa jotain yhdeksän pintaan. Monet kaupat aukesivat kymmeneltä, mutta yksi tavaratalo, joka oli ehkä vähän Prismamainen, niin oli auennut jo aiemmin. Kävin ostamassa sieltä uimashortsit, koska unohdin omani kotiin. Toisaalta olinkin uusien tarpeessa. Ja sinänsä yllättävää, että vielä en ole huomannut, että mitään muuta puuttuisi.

Chicagon keskustasta löytyi Jamba Juice (bongasin sen edellisenä päivänä), joten oli pakko käyttää tilaisuus hyväksi ja käydä hakemassa sieltä vielä smoothie ennen kuin lähdin junalla/metrolla takaisin hotellille. Rakastuin Jamba Juiceen 2013, kun olin New Yorkissa. Jamba Juicen smoothiet on vaan niin hyviä! Ja etenkin Central Parkin nurmikolla makoillessa auringonpaisteessa, ne maistui entistäkin paremmilta. Ja nyt reilun kahden vuoden jälkeen kohtasimme jälleen. Otin sellaisen smoothien, jota en ollut aiemmin maistanut ja oli kyllä erittäin hyvää. Ja vaikka ei Central Parkia siinä ympärillä ollutkaan, niin ei ne Chicagon kadutkaan olleet mitenkään huono paikka nauttia tuota herkkua. Toivottavasti reissulla tulee vielä vastaan kaupunki, jossa on Jamba Juice!

Niin ja hei tosiaan, yksi seurueen jäsen, Nina, saapui meidän kuuden jälkeen päivää myöhemmin, joten autot haettiinkin sitten heti kun luovutettiin hotellihuone, eli siinä puolenpäivän pintaan. Ei siinä ihan ilman kommelluksia selvitty, sillä meinattin ensin lähteä väärällä autolla liikkeelle. Ihmeteltiin kyllä ensin, että monsteriauto oli väärän merkkinen ja odotettua pienempi. No se millä alun perin meinattiin lähteä matkalle, niin otettiinkin väärästä ruudusta. Kun siinä oli vähän kaikenlaista!

Kun päästiin lopulta tien päälle, niin ajettiin ekaksi Jolietin ”hylättyyn vankilaan”, jossa on kuvattu mm. Blues Brothersia ja Prison Breakia. Olihan se ulkoakin päin ihan siistin näköinen, mutta olishan se ollu hienoo nähdä se myös sisältä. Nälkä alkoi olla jo sen verran kova, että sitten pitikin löytää joku ruokapaikka. Lopulta löytyi Nelly’s. Päätin ottaa salaatin, koska reissulla tulee kuitenkin syötyä burgereita varmasti aika paljon. Mutta ettei menis liian kevyeks, otin myös cheese fries –annoksen. Hyvää oli! Ja hauska paikka kaikkine seinäkirjoituksineen. Myös meidän terveiset voi jatkossa lukea menu-taulun alta. Ja ilmeisesti meidän kuvakin tulee paikan FB-sivuille jossain vaiheessa. (HUOM! On tullut jo!)

    

   

Ajellessa on nähty juuri niin perinteistä amerikkalais-idylliä kuin sarjojen ja elokuvien perusteella voi kuvitella. Siis kun on ajettu esim jonkun asuinalueen läpi. Lippuja on joka talon edustalla jossain muodossa ja kirkkoja tuntuu olevan kans joka kulmassa. Vähän ehkä puolivahingossakin ajauduttiin Pontiacin kaupunkiin/kylään, jossa oli mm. vanha Route 66 –motelli. Ja hauskoja maalauksia seinillä. Kuvia on.

Ja tulipahan käytyä myös ensimmäistä kertaa (ja tuskin viimeistä tällä reissulla) Walmartissa. Kyllähän siellä oli kaikkee. Tais olla myös niitä kännykkäliittymiä. Mutta ei tullut  tällä kauppareissulla sellaista mukaan vielä. Hotelli (jossa nyt tätä viimeistä pätkää) kirjoitan, on Bloomingtonissa ja se Walmart on ihan tossa vieressä. Jos vaikka huomenna sit kävis? Ehkä? Kenties? Tai vois kai niitä operaattoreitakin vähän vertailla. Teenkin sen nyt. Hotellissa on ilmainen wifi. Jeeeiiii.