Jo ennakkoon paljon kohua aiheuttanut aamiainen oli tarjolla "alennettuun hintaan" läheisessä ravintolassa. Tai näin ymmärsin. Itsehän en aamiaisella käynyt, koska ajattelin että en halua maksaa ylimääräistä siitä, että tarjolla on todennäköisesti taas yhtä pahaa kahvia, muovisia munakkaita ja vohveleita. En edes vaivautunut kysymään aamiaisen tasoa niiltä, jotka siellä kävivät. Mulle riitti lähimarketista ostettu juotava jogurtti.
Lähdettiin siinä aamusella sitten kuitenkin ajamaan kolmen auton voimin kohti reissumme viimeistä kohdetta - San Franciscoa. Matkalla oli tarkoitus pysähtyä Hearst Castlella, ja niin itse asiassa tehtiinkin, mutta itse linnassa ei käyty, koska se oli vähän turhan kallista. Ja lisäksi se olis ollut sellainen opastettu kierros, mikä taas ei mua kiinnosta tippaakaan, joten mua ei haitannut vaikka käännyttiinkin ovilta pois. Varmasti ois ollut hieno ja näkemisen arvoinen paikka, mutta mua ärsytti se, että pitää maksaa liikaa sellaisesta mitä ei halua. Niitä kierroksia oli myynnissä monia erilaisia, joten ehkä sillä yhdellä kierroksella olis nähnyt vain yhden osan linnasta ja jos ois halunnut nähdä lisää, ois joutunut maksamaan vielä niistä muistakin kierroksista. Onneksi siinä aulassa oli kahvila, josta sain aamukahvini ja olin ihan tyytyväinen.
Körötettiin hetki eteenpäin ja saavuttiin rantaan, jossa oli "merinorsujen bongauspaikka". Mä jotenkin luulin, että oltiin katsomassa merileijonia, mutta ne "elephant seal" on tosiaan merinorsu. Mutta hauskoja möllyköitä joka tapauksessa. Siellä niitä makoili rantahiekassa vaikka kuinka paljon. Toisilla oli pieni "turvaväli", mutta oli myös sellaisia muutaman yksilön kasoja, joissa oli vaikka 3 merinorsua ihan kiinni toisissaan. Ne pääasiassa makoilivat siinä vaan ja välillä saattoivat hieman vaihtaa paikkaa, mutta suosituin aktiviteetti oli hiekan heittäminen itsensä päälle. Välillä saattoi mennä vähän ohi, vaikka naapurin silmään, ja sehän ärsytti. Hassuja elukoita.
Jatkettiin matkaa älyttömän kauniita rannikon pikkuteitä pitkin. Jos luulin eilen, että maisemat oli upeat, niin tänään oli kyllä vielä upeammat! Mentiin välillä korkealla ja sitten taas tultiin matalammalle ja meri oli siinä vieressä melkein koko ajan. Huh huh! Matkan varrella pysähdyttiin Big Sur Coast Gallery & Cafessa. Se oli lähinnä vessatauko, mutta pitää sanoa että mielenkiintoiseen paikkaan olivat taidegallerian pystyttäneet! Se oli kyllä sen verran hyvällä paikalla, että piti käydä toisen kerroksen näköalaterassilla hetki fiilistelemässä maisemia. Siellä muuten oli joku kuvausryhmä paikalla ja kuvasivat ilmeisesti jotain henkilöhaastattelua.
Lounas syötiin paikassa nimeltä Castroville. Se oli selkeästi kuuluisa artisokistaan, sillä ravintolan nimikin oli The Gian Artichoke ja sen pihalla oli jättikokoinen artisokka-"patsas". Ravintolan listalla oli tietysti artisokkaa eri muodoissa, mutta turvauduin chiliburgeriin. Se oli ehkä vähän virhe. En taas tajunnut, että täällä päin maailmaa chilillä voidaan tarkoittaa myös sellaista epämääräistä papumössöä. Ja tässä tapauksessa se oli juuri sitä. Ei se nyt pahaakaan ollut ja vei nälän, mutta pettymys silti. Maistoin myös uppopaistettua artisokkaa ja se oli yllättävän jees. Tai mikäpä uppopaistettu ei olisi.
Lounaspaikan jälkeen ei sitten mennytkään kaikki enää ihan niin putkeen. Taidettiin me jonkin aikaa päästä etenemään ihan hyvin, mutta sitten tulikin ruuhkat. Google Mapsin mukaan ns. rantatie olisi ihan tukossa ja siellä oli parikin liikenneonnettomuutta, mutta myös toinen reitti osoittautui erittäin ruuhkaiseksi. Lähdettiin siltä ns. ruuhkaisimmalta tieltä kokeilemaan onneamme seuraavalle poikkikadulle, mutta se oli vielä pahemmin tukossa. Kuskia vaihdettiin pariinkin otteeseen, kun käytiin jossain lähellä vessassa ja sinäkään aikana auto ei liikkunut ehkä metriäkään. Toinen automme oli ehkä korttelin tai kaksi meitä edellä. Päätimme lähteä kuitenkin kokeilemaan sitä toista tietä ja se liikkuikin hieman nopeammin.
Olisimme voineet kääntyä myös sille reitille, joka olisi paperilla nopeampi, mutta Google Mapsin mukaan alussa vähän ruuhkainen, mutta päädyimmekin sille rantatielle. Toinen seurueemme autoista valitsi toisin ja oli meitä huomattavasti aiemmin perillä. Se rantatie toki liikkui koko ajan hieman, mutta hidastahan se oli. Koska täällä oli arkipyhä (Labor Day), niin varmaan porukkaa oli entistä enemmän lähtenyt rantaan ja kun oltiin vielä siinä auringonlaskun aikaan tien päällä, niin jokunen muukin oli juuri silloin liikenteessä. No, lopulta päästiin illalla tänne pelipaikalle ja nähtiinpähän ainakin maisemia!
Jo pelkästään pimeä, yövalaistuksessaan loistava San Francisco sai mut vakuuttuneeksi siitä, että tämä on hieno kaupunki. Moni sitä on jo aiemmin ennen matkaa sanonutkin. Ja Vegasissa Coachin outletin kassalla oli töissä nuori nainen, joka oli San Franiscosta kotoisin ja vakuutti että tulisin viihtymään. Huomenna pääsen kunnolla tutustumaan kaupunkiin, kun on ensimmäinen kokonainen päivä täällä! Toisaalta hirvittää, että täältä ei enää jatketakaan seuraavaan jenkkikaupunkiin, vaan joutuu takaisin Suomeen! Mutta pitää näistä viimeisistä päivistä nauttia ihan täysillä vielä! On luvattu vielä poikkeuksellisen lämmintä säätä, jotain 30 asteen pintaan. Yleensä täällä on tähän aikaan vuodesta kai jotain 20 astetta. Mutta ei haittaa mua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti