Day 21: San Francisco

Viimeinen päivä. Kamalaa! Nytkö se jo loppuu? No, pitää ottaa loppuajasta kaikki irti. Ja tänään siis olen suunnitellut pitäväni vähän omaa aikaa kaupungilla. Ja loput dollarit pitää tuhlata, jottei niitä jää kotiinvietäväksi. Eipä niitä nyt paljon ole jäljelläkään, mutta sen verran, ettei viitsi jättää käyttämättä, eikä vaihtaa kotona euroiksikaan.

Raitiovaunulla keskustaan ja ensitöiksi Jamba Juiceen tietysti. Sen jälkeen päätin jatkaa raitiovaunulla vielä satamaan ja siellä hetki hengailua ja shoppailua. Tuli ostettua vähän kaikenlaista pientä, mutta nautin kyllä eniten siitä, että vain käveli sitä "rantakatua" ja kävi niissä pikkuputiikeissa. Paljon matkamuistokrääsäähän siellä oli, mutta ne oli ihan otollisia paikkoja mulle nyt, kun piti dollarit saada sileeks. Ja oli tietty kiva sää ja merellinen tunnelma. Oikein kiva.

Palasin raitiovaunulla takaisin keskustaan ja tehtäväni oli löytää Taco Bell. Syy tälle oli se, että en ole vielä ikinä käynyt syömässä Taco Bellissä. Ja piti löytää jotain syötävää, missä ei olisi papuja. Taco Bell löytyi ja ruokalistalta sellainen flatbread-tyyppinen ratkaisu, joka oli kyllä ihan hyvää, mutta se oli tosi pieni. Ei sillä juuri hintaakaan ollut, mutta koska täällä muuten on kaikki niin suurta, niin tuo vähän yllätti. Mutta nyt on sitten Taco Bellissäkin tullut käytyä, eikä ihan heti kyllä tarvitse mennä uudelleen.

Jatkoin kävelemistä kaupungin kaduilla ja otin vastaan kaiken, mitä vastaan tuli. Tai siis, niin... Kyllä te tiedätte. Ja vaikka dollarit olikin jo tuhlattu, niin tuli sitä vähän ostoksia vielä tehtyä. Ja Hollisterin liikkeessä todistin myös myymälävarkauden. Lopulta alkoi pieni kisaväsymys iskeä ja oli pakko lähteä kämpille. Vielä viimeinen Jamba Juice ja raitiovaunulla kämpille, jossa odottaisi pakkausoperaatio. Pakkaaminenkin meni yllättävän kivuttomasti ja vaikka laukku oli paljon täydempi kuin tullessa, niin painoa ei juuri ollut tullut lisää.

Meidän ensimmäinen lento on San Franciscosta Chicagoon Alaska Airlinesilla. Tai American Airlines sen kyllä lentää. Check-inin tekeminen netissä oli vähän haastavaa, ja koska meidän pitää vielä maksaa ruumaan menevistä laukuista, niin päätettiin tehdä check-in vasta kentällä. Lento lähtee klo 5, joten oli tiedossa että unta ei juurikaan tule saamaan. Päätinkin valvoa koko yön, sillä pelataan varman päälle, että ollaan ajoissa kentällä jne. Mutta siitä vielä seuraavassa postauksessa. Nyyh, tää loppuu!

Day 20: San Francisco

Haloo San Francisco! Tänään luvassa visiitti Golden Gatelle. Raisa selvitti miten sinne pääsee julkisilla. Kolmen bussin taktiikalla. Vaihdot meni kyllä jouhevasti ja odottelua ei juurikaan ollut. Toisen vaihdon kohdalla bussin tuloon oli kuulemma 9 minuuttia. Siinä vieressä oli 7eleven, joten ajattelin käydä hakemassa juotavaa siitä odotellessa. Sinä aikana sitten olikin yksi bussi siitä mennyt, mutta seuraava tuli sentään pian. Ja pian sitä oltiinkin perillä.

Osa meistä, minä mukaanlukien, päätti kävellä sillan päästä päähän. Eikä se mikään paha rasti ollut, vaikka siltä saattoi näyttääkin. Ja koska tuuli oli aikamoinen, niin ei tullut edes kuuma. Ei kyllä ollut kylmäkään sentään. Toisessa päässä osa jäi vielä sinne päähän. Tarkoituksena ilmeisesti löytää joku maisemapaikka korkeammalta, josta ottaa kuvia. Tai sitten vaan löytää bussipysäkki, millä päästä takaisin pienemmällä vaivalla. Ei niitä busseja kyllä juurikaan näkynyt sinne suuntaan menevän, joten sama se jos sen käveleekin takaisin.

Keskustan suuntaan mennessä noustiin jonkun bussin kyytiin, joka taisi olla joku "kaukoliikennebussi". Kone kyllä piippasi normaalisti, kun leimattiin, enkä minä kiinnittänyt siihen mitään erityistä huomiota. Eikä kyllä kuskikaan mitään ihmetellyt. Joku kyllä oli nähnyt, että sen leimauslaitteen ruudussa olisi lukenut -5$. Kun saavuttiin keskustaan, niin kiitettiin kuskia, kun jäätiin pois, eikä siinä mitään sitten sen ihmeempää. Hetki siinä kaupungilla sitten pyörittiin ja lähdettiin takaisin kämpille syömään ja hengailemaan. Mitään kummempaa ohjelmaa ei loppuillassa sitten ollutkaan. Kämpän omistaja kävi tuomassa meille ylimääräisen tuulettimen, koska oli vähän lämmin. Huomenna sitten pidän sen päivän, kun käyn kaupungilla yksin!

Day 16: Los Angeles

Toinen kokonainen päivä Los Angelesissa edessä. Eilisestä vielä sen verran, että vähän ärsytti, että liikenneruuhkien takia eilisen päivän aktiviteettiin kului niin pitkä aika, ettei oikeastaan jäänyt enää aikaa muulle. Ja mitä nyt matkalla studioillekin kaupunkia näki, niin mielellään kyllä näkisi enemmänkin! Aamulla käytiin Roosan kanssa hakemassa läheisestä leipomosta leipää ja vähän jotain herkkujakin. Se paikka oli aika älytön, sillä ei sitä olisi päällisin puolin uskonut leipomoksi. Tai ehkä olisi, muttei ainakaan sellaiseksi, missä olisi myös myymälä samassa. Leipä oli kyllä hyvää, ei voi valittaa. Siinä aamupalan jälkeen lähdettiin pyöräilemään. Tässä meidän kämpässä on siis myös polkupyöriä asukkaiden käytössä. Mentiin satamaan päin ja oli kyllä ihan hauskaa. Ja pyöräily oli miellyttävää, koska mentiin tasaista tietä koko ajan, ilman mäkiä.

Pyörälenkin jälkeen oli vuorossa visiitti rannalle. Tällä kertaa tuli otettua myös vähän aurinkoa. Aallot oli muuten vielä isommat kuin eilen ja kyllä taas tajusi kuinka mitätön pieni ihminen on ison ja voimakkaan meren vieressä. Ne virtaukset oli siinä rantavedessä jo sellaisia, että sai ihan tosissaan tehdä töitä, ettei meri vetänyt sua sinne kauemmas ja syvemmälle. Myöhemmin tuli vielä lähdettyä pyörällä etsimään Jamba Juicea ja kyllähän se Santa Monica Boulevardilta löytyikin. Pomegranate Paradise tuli otettua tällä kertaa. Sitä en olekaan New Yorkin jälkeen maistanut. Hyvää sekin oli edelleen! Illalla vielä syötiin porukalla ja chillailtiin. Huomenna sitten jatketaan matkaa kohti viimeistä kohdetta – San Franciscoa! Ajetaan pikkuteitä rannikkoa pitkin ja matkalla yövytään San Simeonissa. Odotan huikeita maisemia!

Day 12: Flagstaff-Las Vegas

Eilen jo päätettiin, että aamiaiselle mennään johonkin paikalliseen kahvilaan/ravintolaan. Oltiin jo aiemmin nähty majapaikan lähellä kuppila nimeltä Biff’s Bagels, joten mentiin sinne. Ja oli kyllä paras aamupala tällä reissulla! Otin chili-cheddar-bagelin tomaatti-basilika-levitteellä ja täytteiksi salaatti, kurkku, tomaatti ja tietysti pekoni. Vihannekset oli tuoreita ja hyvän näköisiä ja kokonaisuudessaan bagel oli todella hyvän makuinen! Ja tarjolla oli myös tummapaahtoista kahvia, joka maistui kahvilta ja oli hyvää! Näin hyvä aloitus päivälle oli kyllä tarpeen. Aamupalan jälkeen lähdin vielä hakemaan Jamba Juicesta smoothien. Tällä kertaa päätin pelata varman päälle ja ottaa Chicagossa maistamani Caribbean Passion –smoothien. Ai että.

Sitten tien päälle ja kohti Las Vegasia. Matkaa oli taitettavana taas ihan kiitettävästi. Pysähdyttiin Seligmanin kylässä, Arizonassa edelleen. Siinä Route 66:n varrella oli paljon hyvin persoonallisia matkamuistomyymälöitä ja ainakin joidenkin yhteydessä oli jonkinmoista ravintolatoimintaa myös. Hauskan näköisiä paikkoja joka tapauksessa, vaikka mitään ei tullutkaan ostettua.

Toinen pysähdys tehtiin Kingmanissa ja siellä käytiin myös syömässä. Ruokapaikka oli nimeltään Redneck’s Southern Pit BBQ, jossa tuli syötyä taas burgeri, joka oli kyllä oikein hyvän makuinen. Tuli testattua myös The Big Blue Van -olutta. Tilatessani sitä, tarjoilija kysyi otanko mustikoita. Ihmettelin hetken, mutta lopulta ajattelin, että why not? Ja vaikka yhdistelmä kuulostikin alussa todella erikoiselta, niin maku oli kyllä hyvä! Ihan mielellään voin ottaa vastaavan uudelleenkin, jos joskus tulee vastaan. Ruokailun jälkeen jäätiin vielä hetkeksi kiertelemään Kingsmania ja räpsimään kuvia.

Ennen Vegasia pysähdyttiin vielä Hoover Damilla, eli padolla. Eihän se nähtävyytenä ollut juuri kummoinen ja lämpötila oli noussut jo uusiin ennätyslukemiin, yli sadan Fahrenheit-asteen. Nopeasti pari kuvaa ja takaisin ilmaistoituun autoon ja matkaan! Padolta ei enää ollutkaan kovin pitkä matka Las Vegasiin ja kaupunkia lähestyessämme näytti huvittavalta, kun lentokoneita nousi ja laski ihan sieltä korkeiden hotellikompleksien ja kaupungin vilinän keskeltä. Vegasin lentokenttä kun kuulemma ja näköjään on ihan siinä kaiken vieressä. Oli tyyliin yksi katu meidän hotellin ja lentokentän välissä. Häiriöksi se ei kuitenkaan ollut.

Hotellina meillä (minä, Topi, Tiina, Pete ja Tero) oli Vegasissa Excalibur. Lempinimeltään myös Disneyland, koska se näytti kuin joltain Disney-linnalta. Muut majoittautuivat Mandalay Bayssä, joka oli astetta ylellisempi. Näiden kahden hotellin välissä oli vielä yksi hotelli – Luxor. Egyptiläisteemainen hotelli, joka olikin pyramidin muotoinen ja sfinksi oli siinä vieressä myös. Excaliburin ja Mandalay Baym välillä liikku ilmainen juna. Tai tram se oli englanniksi, mutta en kyllä miellä sitä raitiovaunuksi.

Raisa, Roosa ja Mirka päättivät mennä katsomaan Cirque de Soleil –esitystä, joka oli tehty Michael Jacksonin musiikin ympärille. Itsekin mietin pitkään, että lähtisinkö mukaan, mutta päätin olla menemättä, koska hinta oli kuitenkin aika kova, enkä tiedä olisinko saanut siitä niin paljon irti kuitenkaan. Me muut lähdettiinkin kävelemään vähän Las Vegasin kuuluisaa ”strippiä”, jonka varrella meidän hotellitkin oli. Vaikka olikin jo pimeää, niin todella kuuma oli edelleen. Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja katujen yli piti usein mennä ylikulkusiltojen kautta ja liukuportaat oli melkein jokaisen kohdalla rikki, joten joutui vielä ponnistelemaan portaat ylös. Ja siinä kuumuudessa se olikin jo kuin mikäkin urheilusuoritus.

Kauppaan piti myös poiketa, koska vettä piti saada. Etenimme kohti jotain hienostohotellia, jonka edustalla oli kuulemma joku suihkulähde/musiikki-show. Mutta täytyy sanoa, että ei se kyllä ollut oikein mistään kotoisin jos esimerkiksi vertaa Barcelonan Montjuïcin vastaavaan. Mutta tulipahan nähtyä. Kävelymatkalla tuli räpsittyä kuvia kans jonkin verran, mutta meni hetki ennen kun sai kännykän kameran säädettyä sopivasti, että kuvista edes saa jotain selvää. Kun on muuten pimeää, mutta paljon kirkkaita valoja, niin oli aluksi vähän haasteellista. Varsinkin tällaiselle aloittelijalle.

Suunnitteluvaiheessa tämän illan piti olla ns. ”heavy drinking”-ilta ja siksi olinkin pettynyt, kun baariin mentiin kolmestaan Teron ja Ninan kanssa. Ensimmäinen kohde oli Gilley’s, joka olikin ihan hauska cowboy-henkinen saluuna. Oli ”mechanical bull” ja kaikkea! Kukaan meistä ei kyllä kokeillut, mutta kyllä siellä aika moni kävi kokeilemassa. Ja yhden jäbän ainoa duuni oli ohjata sitä. Tai no välillä hän kävi kyllä tanssilattiallakin tai tanssi siinä työpisteensä vieressä, kun taisi olla vähän tylsää. Siellä vedettiin myös karaokea koko ilta. Vähän eri tasoista kyllä kuin Suomessa. Karaokeisäntäkin aina välillä intoutui laulamaan ja veti yhden biisin myös mechanical bullin päällä seisten. Silloin se ei kyllä liikkunut. Muutenkin taisi olla vakkarilaulajia aika paljon.

Kun meininki Gilley’sissä hiipui, lähdettiin etsimään seuraavaa paikkaa ja haettiin ”matkaevästä” kaupasta. Erään hotellin/kasinon vierestä löytyi yksi ”ulkoilmabaari”, johon sitten lopulta päädyttiin. Se oli aika jees. DJ soitti musaa ja tanssilattia oli täynnä. Yksi tyttö baaritiskillä luuli mua britiksi. Otin sen kohteliaisuutena, vaikka en oo ihan varma oisko pitänyt. Jostain syystä kyllä mulla on lievä brittiaksentti aina välillä. Ainakin jotkut sanat ja fraasit tulee enemmän brittiläisittäin kuin amerikkalaisittain. Sieltä lähdettyämme käytiin taas kaupan kautta ja kohti seuraavaa kohdetta. Useampi paikka näytti olevan jo kiinni ja itselle alkoi iskeä jo väsymystäkin päälle ja kun oli pitkin iltaa juonut oluttaja siideriä, niin alkoi myös vähän turvottaa ja närästää, joten olo ei ollut mikään paras mahdollinen. Lähdin siis hotellille, joka olikin jo ihan lähellä. Huoneessa olin joskus aamuneljältä, joten ihan hyväkin, etten enää jatkanut seuraavaan paikkaan, jotta hetken ehtii nukkuakin. Vaikka koko huominen päivä meneekin Vegasissa, niin olis kiva tehdä jotain muutakin kuin vain nukkua. Altailla makoilua ja outlet-keskuksessa shoppailua ois huomiselle suunniteltuna.